Lilly Korpiola: Arabikevään uutisotsikoiden takana

On yö ja Tahririlta kuuluu mielenosoittajien rytmikkäitä huutoja. Kansaa on kokoontunut Kairon kaduille. Ilmapiiri on käsinkosketeltavan jännittynyt. Olemme keskellä Arabikevään uutisotsikoiden taustalla olevaa maailmaa. Helmer Stefano Savonan elokuva Tahrir - Liberation Square vie katsojan suoraan kansannousun sydämeen ja tunnelmaan seuraten kahden viikon ajan tapahtumia Tahririn aukiolta.

Elokuvasta puuttuu kokonaan musiikki ja siinä ei ole kertojan ääntä. Savona kuuntelee ihmisiä ja antaa heille tilaa kertoa omaa tarinaansa. Egyptiläiset nuoret Noha, Ahmed ja Elsayed keskustelevat, jakavat kokemuksiaan ja puhuvat toiveistaan. He eivät edusta koko kansannousua ja kaikkia niitä poliittisia ääniä, jotka olivat läsnä Tahririlla, mutta heidän esiin tuomat näkökulmat ja tarinat ovat tärkeitä. 

Heillä on yksi yhteinen tavoite: Mubarak pois vallasta! Symbolisen johtajan on lähdettävä, vaikka he eivät osaa kuvitella vielä sitä, millaista olisi elämä ilman Mubarakia. Suunnitelmaa demokratian toteuttamisesta ei ole.

Savonan kuvaamaa raakamateriaalia kertyi yli kolmekymmentä tuntia ja lopullinen leikkaus rajaa siitä 90 minuuttia. Dokumentti tiivistää Tahririn keskeisiä tunnelmia: intoa ja euforiaa, päättäväisyyttä ja vihaa, mutta ennen kaikkea se kuvaa solidaarisuutta, joka yhdisti Egyptin kansaa hetkeksi yhden tavoitteen taakse. 

Tarkkaileva tapa lähestyä aihetta ei pitkästytä lähes puolentoista tunnin elokuvassa. Ohjaaja antaa katsojalle tilaa tulkita.

Ensimmäisen välintilipäätöksen aika on vasta nyt. On kulunut noin vuosi Egyptin kansannousun alkamisesta. Arabikevään jälkeinen vaalikamppailu toi monia yllätyksiä. Sen vuoksi Tahrir elokuva on hyvä tapa palata takaisin niihin tunnelmiin joista kaikki lähti Egyptin kansannousun alkaessa Tunisian vallankumouksen jälkeen 25. tammikuuta 2011. Arabikevät on ohi, mutta kansannousut jatkuvat.

Lilly Korpiola on mediatutkija ja Lähi-idän asiantuntija.